Tapahtumat 2011

TIEDOTE

Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry:n hallitus päätti yksimielisesti tiistaina 13.12.2011 kokouksessaan, että Kuhmoinen Kuhtuu- kulttuuriviikkoa ei toteuteta vuonna 2012.

Pelkästään talkootyönä valmisteltu ja toteutettu kulttuuriviikko ei vähäisin yhteisöavustuksin ja muiden tukien turvin kykene palvelemaan siinä tarkoituksessa, kuin laadukkaaseen kulttuurin tarjoamiseen tarvittavat voimavarat ja varallisuus edellyttäisi.

____________________________________________________________

16.9.2011 Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry:n ylimääräinen kokous

Tiistaina 27. syyskuuta kello 18, Sahanrannassa

Asia: Vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen.

Tilaisuudessa kahvitarjoilu!

Tervetuloa!

Hallitus
 


14.9.2011 Kulttuuria

Kesä meni jo ja useat tapahtumat sekä tilaisuudet saivat omat kuulijansa ja ihailijansa. Taas saimme todeta, kuinka paljon ja hyvää eri tahot olivat saaneet aikaiseksi lukemattomien vapaaehtoistuntien määrää laskematta. Kesän päättyminen tarkoittaa luonnollisesti tiettyjen tilaisuuksien poisjääntiä, mutta syyskausi aloittaa toisenlaisten tapahtumien ketjun. Näin siis eri tilaisuuksin jatkamme luonnollisella tavalla tulevaisuuteen, synnyttäen uutta kulttuuria ja vaalimalla entistä ja olemassa olevaakin.

Useasti olen kuullut sanottavan, että Kuhmoisissa on valtava tapahtumatarjonta, verrattuna muihin samankokoisiin tai jopa isompiin paikkakuntiin. Olen myös harmikseni kuullut puhuttavan siitä, kuinka monista tapahtumista ja tilaisuuksista syystä tai toisesta ei ole saanut ennakkotietoa. Olenkin joutunut pohtimaan sitä, että mikä mahtaa olla se perimmäinen syy tiedon puutteeseen. Aktiiviset tapahtumajärjestäjät tiedostavat ja tunnistavat markkinoinnin ja viestinnän ongelmallisuuden.

ilta-aurinko.jpg

Kulttuurin merkitys Suomessa- -keskustelupaneelissa kriitikko Janne Mäkinen sanoi, että tilaisuus tai tapahtuma tarvitsee nostetta, että se tulee huomatuksi. Mitä se noste sitten on? Mielestäni noste syntyy siitä, että on olemassa hyvä idea ja ensisijaisesti tekijät uskovat ja luottavat oman tapahtumansa onnistumiseen ja, että tapahtumalle löytyy luontevasti oma paikka lukuisten muiden tilaisuuksien joukosta. Tämä ei kuitenkaan riitä pelkästään tuomaan hyvää ja tarkoituksenmukaista asiaa esiin, vaan siihen tarvitaan rahaa ja lisäksi monen tahon yhteistä ponnistelua. Paikkakuntamme huomioiden se yhteinen ponnistelu tarvitsee meitä kaikkia, yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä, paikallislehteä, kuntaa ja seurakuntaa.

Talkootyökin maksaa nykyisten mittapuiden mukaan. Kaikki joudutaan hinnoittelemaan tänä päivänä ja muun muassa hanke-hakemuksissa ja avustusanomuksissa pitää näkyä talkootyön osuus. Mikään tapahtuma tai tilaisuus ei synny tyhjästä vaan valmistuakseen se tarvitsee oikeasti oman aikansa ja tekijänsä. Talkootyön osuutta on aina ollut hankala määritellä varmaankin juuri siksi, että aikoinaan se oli tämän yhteiskunnan kehityksen kannalta hyvin merkittävä tapa edistää asioita ja saada parannusta aikaan. Aikoinaan suurella osalla väestöstä oli yhteinen tahto saada elää paremmassa yhteiskunnassa ja sen eteen tehtiin lujasti työtä laskematta tunteja. Vieläkin se vanha ajattelutapa nostaa päätään, että talkootyötä ei lasketa.

riihi.jpgTänä päivänäkin vapaaehtoisvoimin toteutettu tapahtuma tai tilaisuus on osa omaa identiteettiämme ja kulttuuriamme. Kulttuurimme on sitä millaiseksi sen itse haluamme rakentaa. Kuntamme myönteisen julkisuuskuvan ylläpitämiseksi tarvitsemme yhteisesti sovittuja toimintatapoja tukeaksemme toistemme hyvinkin merkityksellistä työtä oman kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vaalimiseksi, mutta myös uuden hyvän kulttuurin luomiseksi. Viihdekin on kulttuuria, mutta kaikki kulttuuri ei ole viihdettä.

Kolumni Kuhmoisten Sanomat 14.9.2011


1.9.2011 Kulttuurin merkitys Suomessa -keskustelupaneeli

Hyvä otsikointi, vaikkakin haastava, mutta niin vain pääsimme vauhtiin Kulttuurin merkitys Suomessa -keskustelupaneelissa kuumana ja aurinkoisena elokuun lauantaina. Tilaisuuden juontaja ja puheenjohtaja, Tampereen Teatterikesän taiteellinen johtaja, näyttelijä Auvo Vihro sai ensimmäisellä kysymyksellään: onko kulttuuritarjonnalla merkitystä paikkakunnan imagolle? asiantuntijapaneelin valpastumaan silminnähden ja keskustelu avautui heti virkeänä.

Professori, kirjailija Laura Kolbe tarjosi YYA-sopimusta - Ylpeästi, Yhdessä, Auttaen. On arvostettava omaa kulttuuria ja ymmärrettävä yhteisen toiminnan merkitys. Sen lisäksi, että yhteistoiminta auttaa kokoamaan eri tyyppiset tapahtumat yhteen, se säästää kaikkien vapaaehtoistoimijoiden voimavaroja, antaen mahdollisuuden keskittyä tarkemmin asian ytimeen - mitä haluamme kuulijoille ja katsojille tarjota ja millä tavoin se voitaisiin toteuttaa.

Lastenkirjailija, Pirkko Vainio on mielestäni aivan oikeassa siinä kun hän sanoi, että kaiken tekemisen tulisi lähteä sydämestä. Sydämestään antava ihminen antaa työlleen, taiteelleen tai tapahtumalle elämän, hengen. Lasten kanssa työskennellessä tulee olla aidosti mukana, sillä lapsi vaistoaa falskiuden. Mihin me kadotamme elämässämme sen aidon sydämellisen lapsenmielisyyden? Taiteen teossa tulisi aina pyrkiä säilyttämään terve, lapsenomainen uteliaisuus ja into mutta luulen, että ei se olisi lainkaan pahaksi vaikka sitä pyrkisi ylläpitämään ihan normaalissa arjessakin.

Kriitikko, Janne Mäkinen totesi, että mikään tapahtuma ei nouse kansan tietoisuuteen, mikäli asialle ei ole nostetta. Nostetta saadaan aikaiseksi, kun hyvin suunniteltu ja toteutettu tapahtuma saa tukea paikallistasolla, myös mediassa. Olemme varmaankin kaikki tehneet huomioitamme siitä, miten lehdistö tai muu media hallitsee hyvinkin suvereenisti asioita. Miten pienen paikkakunnan loistava kulttuurityö saisi sitä nostetta. Siihen tarvitaan sitä Kolben tarjoamaa YYA:ta.

Näyttelijä Kuntsi Ojansivu totesi, että nuoret eivät viitsi lukea kirjoja siksi, kun he tietävät, että kohta ne saa katsoa DVD:ltä. Mielenkiintoista, mutta niin totta. Miten voisimme pyrkiä säilyttämään kulttuurin jossa luettaisiin sivistynyttä kirjallisuutta ja sillä tavoin kehittäisimme arvokasta äidinkieltämme, joka on todella merkittävä osa oman itsenäisen kansakuntamme identiteettiä? Olemmeko hukkaamassa meille arvokkaimman, kulttuurimme kehittäjän, oman äidinkielemme?

Kaikki toki olimme samaa mieltä siitä, elämä on muuttunut paljon omista nuoruusvuosistamme ja kulttuurikin on muuttunut tyystin erilaiseksi. Meidän tulisi vain oppia ymmärtämään tätä aikaa ja sallia muutos. Meillä on myös haastava tehtävä pyrkiä säilyttämään menneen ajan kulttuuri ja luoda uutta sekä hyvää kulttuuria tuleville polville.

Keskustelupaneeli toi esiin sen tiedossakin olevan tosiasian, että kulttuuria on monenlaista. Meidän tulee vain löytää oma tapamme toimia ja tehdä sellaista kulttuuria jota haluamme sydämestämme tarjota. Kulttuurin ja taiteen tekemiseen kuuluu myös viihteellisyys, mutta se ei suinkaan saa olla pääasia saadaksemme kuulijat ja katsojat arvostamaan kulttuuriamme. Viihde on kulttuuria, mutta kaikki kulttuuri ei ole viihdettä.

Kulttuurin merkitys Suomessa -keskustelupaneeli lauantaina 27. elokuuta 2011, Kuhmolassa

Asiantuntijoina: Lastenkirjailija Pirkko Vainio, kuvataiteilija Seppo Uuranmäki, näyttelijä Kuntsi Ojansivu, , professori, kirjailija Laura Kolbe, puheenjohtaja Jaakko Heinämäki, kriitikko Janne Mäkinen ja puheenjohtaja Heljä Järvinen ja Tampereen teatterikesän taiteellinen johtaja, näyttelijä Auvo Vihro.


Kulttuurin merkitys Suomessa -keskustelupaneeli

Alustus, Heljä Järvinen, puheenjohtaja, Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry

Arvoisat asiantuntijat, hyvä yleisö

Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksen puolesta esitän kiitokset siitä, että tämä Kuhmoisten kunnan kanssa yhteistyössä järjestämä ensimmäinen Kulttuurin merkitys Suomessa -keskustelupaneeli on nyt valmis alkamaan. Kiitän kaikkia teitä asiantuntijoita siitä, että vastasitte pyyntööni osallistua tähän mielestäni tärkeän asian avaamiseen. Olen erittäin kiitollinen siitä, että olette nyt mukana keskustelemassa ja antamassa meille uusia avaimia kulttuurin kehittämiseksi, meillä ja muualla maakunnassa.

Kuhmola, jossa nyt kokoonnumme, on yksi paikkakuntamme merkittävimmistä rakennuksista ja monien kulttuuritilaisuuksien pitopaikka. Vanha, 1930-luvulla rakennuttu hirsinen suojeluskunta- ja seurantalo on akustiikaltaan mitä mainioin musiikkitilaisuuksien järjestämispaikkana.Tämän rakennuksen suojista Kuhmoislaiset nuoret miehet lähtivät puolustamaan maatamme talvi- ja jatkosotiin.

Kuhmoislainen kulttuuri on aina ollut hyvin vahvaa, niin musiikin, kuvataiteen ja kirjallisuuden kuin myös elokuvan ja urheilun osalta.

Monet säveltäjät ovat löytäneet musiikilleen kuulijan korvaa hivelevän harmonian. Säveltäjä P.J. Hannikaisen perheelle rakennettiin huvila Tehinniemelle Aavarantaan vuonna 1907. Hän on monien sävellystensä kautta milloin rauhoittanut raskasta mieltä ja taas toisaalta antanut iloa ja toivoa elämään. Tämän musiikkisuvun jälkikasvua on kapellimestari Tuomas Hannikainen, joka perheineen pitää Aavarantaa kesäpaikkanaan.

Kaunis hämäläinen kumpuileva ja vehreä luonto satoine järvineen on innoittanut monia muitakin säveltaiteen mestareita. Muun muassa Jean Sibelius, Oskar ja Aarre Merikanto sekä Toivo Kuula ovat ammentaneet luomisvoimansa luontomme kauneudesta ja ystävällisestä vieraanvaraisuudestamme ja säveltäneet unohtumattomia teoksia.

Kuhmoisten Puukkoistenkylän Kotakoski ja Kivikoski ovat tulleet tunnetuiksi taiteilija Pekka Halosen maalaamina. Halonen vietti kesiään Kivikoskella 1916-1953. Tuoretta kulttuurihistoriaa on Ahti Heikkilän kirjoittama Päätalo-Instituutinkin palkitsema teos ”Kesäkuhmoislainen Pekka Halonen”.

Uuden ajan merkittävä kuvataiteilija Osmo Rauhalan sukujuuret löytyvät täältä Kuhmoisista. Rauhalan Kirkkotöitä -taidenäyttely tänä kesänä oli liki kolmentuhannen kävijän ilona taiteilija Niilo Suojoen itselleen rakentaman Päijälässä sijaitsevan Riihigallerian jyhkeitten hirsiseinien suojassa.

Kuhmoislainen filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta on tietoteoksissaan pureutunut kotiseutumme kulttuurihistoriaan muun muassa ”Hellettä ja heinäpoutaa ja ”Luutsaaren kalapirtti”-teoksillaan.

Ohjaaja Mikko Niskasen elokuvatyö Pihlajakoskella on paikallishistoriakin kannalta tärkeä. Sitä historiaa vaalitaan koululaitoksessamme antamalla mahdollisuus opiskella elokuva-alaa hänen kanssaan pitkään yhteistyötä tehneen elokuvaohjaaja Jorma K. Lehtosen opissa.

Urheilu on iso osa kulttuuria, myös meillä täällä Kuhmoisissa. Soini Nikkisen keihäänheiton maailmanennätys, 83,56 metriä vuodelta 1956 Kuhmoisten urheilukentällä on yksi kulttuurihistorian merkittävistä tuloksista josta me voimme iloita.

Tämä edellä kertomani on vain pintaraapaisu siitä, mitä kuntamme kulttuurihistoria on ja tarkempaa tietoa siitä saa Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksestä.

Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksen yli kolmenkymmenen vuoden toiminta on keskittynyt musiikkiin ja kuvataiteeseen ja niihin liittyvien tilaisuuksien järjestämiseen, jotta täällä keskuksista etäälläkin olisi mahdollista nauttia taide-elämyksistä.

Kulttuuritoiminta pienessä pitäjässä ei ole koskaan ollut taloudellisesti huoletonta, mutta viimeaikoina tiedotusvälineissäkin esiintyneet kannanotot, joiden mukaan jatkossa vain isojen järjestäjien suuria tapahtumia tuettaisiin yhteiskunnan varoin aiheuttavat huolta siitä, onko meidän mittakaavassamme mahdollisuuksia jatkaa.

Maakunnissa ja pienillä paikkakunnilla tehtävä kulttuurityö on valtaosin vapaaehtoisvoimin tuotettua ja mielestäni onkin tärkeää ymmärtää, että kotiseudulla annettu kulttuurikasvatus tuo katsojille ja kuulijoille valmiuksia ja lisänälkää nauttiakseen aikanaan suurempienkin keskusten laajemmasta tarjonnasta.

Omasta mielestäni kulttuuri on kaikkien asia ja erilaisia taide-esityksiä olisi tuotettava koko kansan ulottuville. Pelkillä pääsylipputuloilla tämä ei näytä olevan mahdollista ja tältä pohjalta lähtisimme asiaa nyt työstämään.

Tämän päivän keskusteluun liittyy myös, mikä on paikallisen kulttuuritarjonnan merkitys pienemmillä paikkakunnilla ja maakunnallisesti.

Lisäksi keskustellaan paikallisen kulttuuritarjonnan yhteiskunnallisesta asemasta, ja pienempien tapahtumajärjestäjien roolista nykyään niin massiivisiksi paisuneiden festivaalien rinnalla. Onko tarkoitus, että vain suuret tapahtumat ovat kilpailukykyisiä ja vain ne ansaitsevat rahallista tukea?


16.8.2011 Kirkkotöitä

Kuvataiteilija Osmo Rauhalan Kirkkotöitä -taidenäyttely päättyi Riihigalleriassa. Näyttely onnistui loistavasti ja runsas kävijämäärä oli ounasteltavissakin. Palaute näyttelystä oli erittäin myönteistä. Kävijöiden mieliin jäi myös gallerian jyhkeys ja sitä ympäröivä melko koskematon kesäinen luonto.

Rauhalan puhutteleva taide oli omiaan maalaismiljöössä, valtavassa hirsirakennuksessa ja se toi konkreettisesti raamatun tekstiä esiin. Rauhalan Kirkkotöitä -kirja avasi teosten syntyhistoriaa merkittävästi, tosin taide avautuu katsojalle aina hyvin henkilökohtaisesti.

Kokonaisuutena kesän kulttuuritarjonta onnistui erinomaisesti ja Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys saakin olla iloinen siitä, että kaikki ponnistelu taiteen vuoksi on kannattanut. Se antaa myös uskoa siihen, että taiteen ja kulttuurin eteen kannattaa tehdä työtä jatkossakin.

10.7.2011 Hyvät kulttuurin ystävät

Kuhmoinen Kuhtuu 31.-kulttuuriviikko päättyi lauantaina 9. heinäkuuta markkinahumuun. Ukkosmyrskyt ovat olleet aina merkittävä osa tapahtumaamme ja niin nytkin, luonnonvoimat konsertoivat illan saapuessa.

Kulttuuriviikko on iso voimain ponnistus ja sen järjestäminen vaatii suuren määrän etukäteis-suunnittelua ja työtä ja se työ jatkuu vielä kulttuuriviikon päätyttyäkin. Voin kuitenkin tyytyväisin mielin todeta, että viikon eri tapahtumat tarjosivat varmasti niitä elämyksiä joita toivoinkin tästä viikosta välittyvän kuulijoille ja katsojille.

kuhtuulogo.jpg

Kuten aikaisemminkin olen maininnut, kulttuurin tuottaminen ja tarjoaminen asettaa meille tapahtumajärjestäjänä isoja haasteita. Laadukkaan sekä monipuolisesti kiinnostavan taiteen ja kulttuurin tarjoaminen edellyttää meiltä mielikuvituksellista rohkeutta, mutta merkittävänä tekijänä tapahtuman toteuttamiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan paljon yhtestyötä eri tahojen kanssa, kuin myös riittävää rahoitusta.

Kulttuurin tukeminen ja sen arvostus vaihtelee maassamme alueittain. Nousukauden aikana kulttuurin merkitys korostuu, kun taas huonompien aikojen tullessa sitä on helppo karsia.

Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksen yli 30- vuotinen aktiivinen toiminta velvoittaa meitä edelleen kehittymään ja vastamaan niihin tarpeisiin mitä tämän päivän kulttuurista kiinnostunut ihminen haluaa kuulla ja nähdä. Haaste on iso, mutta mieluisa.

osmo_rauhala_taidenayttely.pdf.jpg

 

Kuvataiteilija Osmo Rauhalan Kirkkotöitä-taidenäyttely jatkuu Riihigalleriassa 14. elokuuta asti. Siellä todella kannattaa käydä. Teokset ovat harvinaislaatuisia ja puhuttelevia.

Rauhalan edellisestä näyttelystä Suomessa on kulunut jo useita vuosia ja nyt on esillä muutama teos, joita ei ole nähty vielä missään muualla. Lisäksi Riihigallerian ainutlaatuinen ympäristö on kokemisen arvoinen. Näyttelystä on myös saatavissa näiden teosten syntyhistoriaa avaava Kirkkotöitä-kirja tavanomaista edullisempaan hintaan.

 

riihigallerian_kuisti.jpg

 

Myös Juntonkalliolta Ylistarhaan Jyväskylän Taiteilijaseuran, Arjen taide -hankkeen ja Patavesi-Torvelan kyläyhdistyksen järjestämän ympäristötaidenäyttely jatkuu Ylä-Mattilassa (Kurkelantie 32) heinäkuun loppuun asti.

Lämpimät kiitokseni kaikille tukijoille ja yhteistyökumppaneillemme.

 

nakyma.jpg